Pieru

Joku halusi jutella pieruista ja pieremisestä. No sehän passaa sillä mua on pierettäny nyt varmaan viikon. Jotain mä olen syönyt erilaista. Tai sit en. Ehkä olenkin niin paska että alkaa eksessiivistä metaania kertyä suoleen.

On muuten noloa jos on jossain kylässä ja sit alkaa maha huutamaan ja vonkumaan. Kaikki tietää että joo tolla vonkuu maha, sillä on varmaan kauhee pieretys ja ilmaa mahassa, turvottaakohan sitä kauheesti, ja sit kaikki on kiusaantuneita eikä kukaan sano mitään. Sit ite alkaa muka puhumaan tai yskimään tai vaihtamaan asentoo kun maha metelöi. Ja jos se oikein äänekkäästi metelöi niin voi vittu sitä noloutta. Vaikak kuiteskin on ihan luonnollinen asia, toi flatus.

No mulla ainakin se kaasukupla vaeltaa persereiän ja suoliston väliä ja pitää sitä metakkaa mennessään. Varmaan muillakin. Sit kyläpaikassa koittaa livahtaa vessaan ja päästää hiljaisen pihhhhhhhhhhhhhh-pierun. Joskus se ei olekaan hiljainen. Ja mikä pahinta, jos se kaasukupla on ikäänkuin vetäytyny just kun istuu pytylle, se ei tuukkaan ulos ja olo ei helpotu.. sama saatanan suolikonsertti vaan jää päälle.
No sit on ihanaa kun lähtee kotio ja istuu autoon, voi päästää aivan unelmaihanat ja helpottavat jumalattomat pierut.

Oma pieruhan kyllä sitten haisee. Joskus haistelen peiton alla. Lapsena pieraisin sormeen ja haistoin sitä. Useasti. Useinmiten huomaa ettei se haise juurikaan tai sit se haisee sillain.. no ei miellyttävälle mutta omalle ja ei-pahalle.
Rakastan piereskelyä. Kokeilkaapas joskus maata mahallaan, perse pystyssä, sillain kontillaan. Mulla joskus aikanaan rupes pierettämään sillon ja sit sitä ilmaa meni sisäänkinpäin reiästä ja hölpötti oikeen mukavasti.

Pieruhuumori ei taas sinänsä muhun uppoo.

Liikenneurpot

Jouduin tossa ajamaan kolmisensataa kilometriä. Tuli taas huomattua että kyllä ne helvetin mersu-urpot pitäis yks toisensa jälkeen piestä pajunvitsalla raidallisiksi. Siis mikä jumalauta siinä on, että täytyy ajaa (missä tahansa) ihan takapuskurissa kiinni?? Ja ihan pakko on ohittaa tietenkin vaikka mun edessäkin ajo muutamien autojen plus rekan letka. Mutta mersuäälilöö ottaa kaaliin se että mulla on turvaväli ja mä ajan rajotusten mukaisesti. Kun hänhän voi kaljamahansa ja vatsahaavansa kanssa menettää melki 30 sekuntia, ellei jopa 1 minuutin elämästään kun mä kuhnailen ja olen ämmä siinä tiellä. Hyvänen aika sentään.

Sit oon huomannu semmoisen jutun että tietynmerkkisillä autoilla ajavat tietynikäiset äijät on niitä kusipäisimpiä ajajia mitä liikenteestä löytyy. Ei helvetti! Sitä ollaan niin vitun sikariporrasta ja parempaa ihmistä että ei TARTTE noudattaa mitään sääntöjä eikä käyttää vilkkua eikä ETENKÄÄN maalaisjärkeä.

Autokoulu kolmevuotiseksi, prkl!

Ikä ja muutakin minusta

Joku spekuloi että olen keski-ikäinen. Väärin! Täytän jonkun ajan päästä 32 vuotta.

Joku spekuloi koulutusta tai työtä, jolla kumminkaan ei ole hevon paskan väliä. Korkeakouluopinnot on joo ja duuni sen mukainenkin, eli välillä aivan perseestä.

Joitakuita jaksaa huolettaa että mä olen ihan livenäkin täys paska ja inhottava ihminen jne jne jne. No kuule fear not! Tää on mun blogi ja mä kirjoitan tänne just niistä aiheista kuin itteeni huvitaa. Tasan tarkkaan. ja mä olen valinnut että mä kirjoitan noloja salaisuuksia ja synkimpiä ajatuksia mitä ei saa eikä voi ääneen sanoa.
Se on tekopyhä narisija joka väittää ettei ikinä tule mitään paskaa mieleen tai että ei ikinä haistele omia pierujaan tai ajattele että onpas Saimi honkkeli jauhaja tai naapurin ämmä kälättää liikaa.

Kyllä mä olen livenä ihan tavallinen perheellinen duunissakäyvä velkainen nainen. Kunhan nyt satun päätäni täällä aukomaan kun ei muualla voi. Koittakaa nyt vittu elää sen kanssa, tai lakatkaa käymästä täällä.

Tsiisos!

Pitkästä aikaa soppaa

Joo, oltiin isolla porukalla perjantaina ihan ryyppäämässä. Olin tosi känässä, sori vaan kukkahattutädit ja muut. Piti ottaa vaan vähän ja sopivasti ja kaikkee, mutta voi helvetti etten sit näköjään onnistunu. Oikeesti muuten en edes muista kaikkee ja varmaan jotain ihme tempauksiakin ollu. Oksetti niin hitosti ja eilen vielä oli ihan paska olo. Onneks tää on todella harvinaista, vaikka paska nainen olenkin.

No mä en ollu niin kovassa darrassa kuin kaveri joka ei edes kerinny vessaan (oltiin tuttujen luona isommalla porukalla yötä). Se onneton rysä yrjös petiin ja pitkin vessanlattiaa. Oli kova kooma miekkosella. Sellasta se on, kun ei osata ryypätä.

Johan on.

Vähän kävi bloggaaminen ja yleinen päänaukominen harvenemaan päin, kun oli kerrankin oikein kunnon työtä. Tai no paskaahan se oli, mutta työtä sekin. Nyt oon ollu kyllä taas ilman duunia hetken aikaa (ihanaa) ja kohta taas aloitan vähän pysyvämmän jutun. Jaa missäkö? No en kerro.

Nytpäs olenkin kotona ja salaa mielessä harmittelen että jälkikasvulla on kaikilla syyslomaa, enkä saa viettää aikaa oman paskamaisuuteni kanssa. No, tä arki on tämmöstä-

Niin ja Saimi, kyllä tää oikea elämä ja arki kohtaa kuule sutkin.