No okei, nyt kun noi juhlapyhät on poispyyhittynä (muistista) niin vois jotain kirjottaakin.. Siis pikkujouluista. Ei mitään varsin vakavaa (kai) mutta senverta kivaa oli että pääsin hipelöimään ja hitaita tanssimaan yhden puolitutun samalla osastolla työskentelevän miekkosen kanssa. Ja ihan mielellänikin jopa. Mut se oli niin hönössä et mua jälkeenpäin vähän niinku nolottaa.. toisaalta itekin olin sen verran ottaneena että huhhuh, hävettää. Se laittoi jossain vaiheessa käden mun hameen sisään ja näpräs pimppiä, ja mua nolotti kun olin aika kiihottunut ja pimppi oli hivenen märkä. Tunnustan. Ei siitä mitään sen enempiä tullu, mitä nyt olin tohkeissani kun kerran sain huomiota ja ainakin silloin nousuhumalassa tuntui et kukaan ei katso eikä huomaa.
Kai se on joku pikkujoulujen kirjottamaton koodi et "what happens in pikkujoulu, stays in pikkujoulu" eikä kukaan puhu koskaan mitään ikinä missään.
Toivottavasti.
Sillä tulin kyl muutenkin mokailleeksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
6 kommenttia:
Mitäpä niistä puhumaan.. ja ketä edes kiinnostais. Minäkin kun työpaikan kahvipöydässä ottasin puheeks, että "Näpräsinpä muuten pikkujouluissa tuon Marian pimppiä, vielä tuoksahtaa sormi silliltä..", tuskin sitä kukaan mitenkään noteerais.
Kas kas, olet palannut takaisin!
Taas se nähtiin. Eiköhän mennä paneen, paskis! ;D
Hyvä kun olet palannut - on sinua odotettu!
Paskis, oot ihan vitun hyvä. Sä oot tosiNAINEN, mä ihailen sua. Kirjotat rehellistä paskaa, mitä on ihan mieletöntä lukee. Jatka samaan malliin, tää on just sitä mitä me halutaan!
Joo, pikkujoulut on pikkujouluja eikä niitä kukaan jälkikäteen tosissaan ota (eikä muistakkaan).
:) www.ritu.se
Lähetä kommentti