torstaina, heinäkuuta 06, 2006

Salaista mielihyvää

Kuulin että vuosi sitten tohon lähistölle rakentanut perhe olis vaikeuksissa. Siis se mies ja vaimo. Onkohan edes naimisissa, en oo varma. Minä tunnen ne jotenkuten, meillä jälkikasvu leikkii yhdessä toisinaan. Sellasia hyvänpäivän tuttuja. Ja me kun asutaan vanhassa talossa, vituttaa ensinnäkin se että toisilla on tollanen hieno ja toiseksikin vituttaa se että huomaakin itse olevansa kateellinen paska. Kerta toisensa jälkeen.
No kummiskin, ikävä juttu niiden muksuille, mutta pariskunnalla keskenään menee huonosti. Syykin on mun mielestä aika ilmiselvä (tässä en sitä sano).
Jotenkin sitä on vaan niin paska että tulee mieleen, että hah. Siitäs saatte. Ei aina osaa ja jaksa olla tyytyväinen toisten kivoista vittu kodeista. Oma hajoaa käsiin.

3 kommenttia:

mammaliini kirjoitti...

hirveetä. että joku ajattelee samalla lailla kuin mää joskus kateuksissani hiljaa mielessäni salaa ajattelen :D

Anonyymi kirjoitti...

Jee.. paskis ykkösenä! Go on!

Anonyymi kirjoitti...

vittu niinpä niin! vahingonilo on elämän paras ilo. anonyymeys rokkaa. anna palaa vaan!