sunnuntaina, kesäkuuta 18, 2006

Uimarantavitutusta

Otin eilen aurinkoa. Näytti varmaan hienolta. Mutta ei tuntunu hienolta, nimittäin paloin. Onneks vähäsen vain. Väsyttää mennä kakaroiden kanssa rannalle joka vitun päivä, kun siellä on ne 1000 muutakin ihmistä kiljuvine kakaroineen ja itse joutuu olemaan tuntikaupalla skarppina ja vahtia omiaan. Ja tietenkään oma jälkikasvu ei tottele ja alkaa kitisemään heti kun komentaa että ei saa mennä syvemmälle järveen. Ämmät katsoo mua kieroon kun karjun että perkele hukkumaan ei tultu vaan uimaan. Itse en tietenkään ui. Ruma uimapuku ja mahaläskit on huono yhdistelmä. Kattelin tossa kun yks ihan oikeasti miehelleen nalkuttava keski-ikänen nainen riipputisseineen ja pömppömahoineen taapersi kastautumaan, kai se jopa 20 sekuntia oli vedessä ennen kuin tuli pois ja kietoutu kylpytakkiinsa miehensä viereen. Voi jeesus mikä karmea uimapuku sillä oli, sellanen stereotypia oikein. Turkoosi ja isoja värikkäitä kukkia. Just sellanen mummomalli joka oikein painaa isoja riippurintoja vyötäröä kohti. No en ole itekkään mikään missi, mutta helppohan sitä päänsä siällä onkin nauraa ja osoitella sormella. Se ei ketään satuta.
Tänään en suostu rantailemaan, haluan homehtua kotona.

Ei kommentteja: